Aihe 29 / 64· Valtionhallinnon suorituskyky- ja toimitusmittarit
Julkisten palvelujen tuottavuus
Julkisten palvelujen tuottavuus mittaa, kuinka tehokkaasti julkiset menot muuntavat panokset (henkilöstö, pääoma, tavarat ja palvelut) laatukorjatuiksi suoritteiksi palveluissa — terveydenhuolto, koulutus, poliisitoimi, sosiaalihuolto — joilla ei ole markkinahintaa eikä siksi tulolukua, johon kustannukset voisi jakaa. Ison-Britannian Office for National Statistics on julkaissut tätä sarjaa 2000-luvun puolivälistä lähtien, ja se on yhä menetelmällisesti kehittynein kansallinen yritys vastata kysymykseen "paraneeko vai huononeeko valtio rahan muuntamisessa julkisiksi palveluiksi?"
Miksi tällä on merkitystä
Markkinoilla tuottavuus on (tuotoksen arvo) / (panoskustannus), ja tuotoksen arvo on havaittavissa, koska joku maksaa siitä. Lonkkaproteesileikkauksella, koulupaikalla ja poliisipartiolla ei ole myyntihintaa, joten naiivisti voi mitata vain panoksia (mitä käytettiin) — mikä houkuttelee kommentaattoreita pitämään kasvavia julkisia menoja automaattisesti huonoina, koska enemmän panosta ja muuttumaton otsikkotoiminta näyttävät laskevalta tuottavuudelta. ONS:n menetelmä, joka on esitetty sen julkisten palvelujen tuottavuuden "Sources and Methods" -julkaisuissa, ratkaisee tämän rakentamalla suoriteindeksin toimintavolyymeistä (tehdyt leikkaukset, opetetut oppilaat, tutkitut rikokset) ja sitten laatukorjaamalla sen — terveydenhuollossa sisällyttämällä eloonjäämisluvut ja odotusajat; koulutuksessa sisällyttämällä oppimistulokset; poliisitoimessa sisällyttämällä tuloksia kuten tapausten ratkaisu — jotta palvelu, joka tekee saman määrän leikkauksia mutta saavuttaa paremmat eloonjäämisluvut, rekisteröityy tuottavampana, ei vain kalliimpana. ONS:n julkaisuissa toistuva otsikkohavainto on alalle karu: Ison-Britannian julkisten palvelujen tuottavuus laski jyrkästi COVID-19-pandemian aikana, eikä se ONS:n omien 2020-luvun puolivälin julkaisujen mukaan ollut vielä palautunut vuoden 2019 tasolle useilla osa-aloilla, terveydenhuolto mukaan lukien, vaikka menot nousivat — kuilu, joka tekee "enemmän rahoitusta" ja "enemmän tuottavuutta" kahdeksi täysin erilliseksi kysymykseksi.
Matematiikka
Suoriteindeksi (volyymi) = Σ (toiminta_i × suhteellinen yksikkökustannuspaino_i), perusvuosipainotettu
kaikkien palvelutoimintojen yli (esim. lonkkaleikkaukset, kaihileikkaukset,
yleislääkärin vastaanotot), analoginen Laspeyres/Paasche-volyymi-indeksille
Laatukorjaus = suoriteindeksi × laatukorjauskerroin
(esim. eloonjäämislukujen, odotusaikojen, oppimistulosten tai uusintarikollisuuden
muutoksen sisällyttäminen kertoimena raakavolyymiin)
Panosindeksi = Σ (työtunnit × työkustannuspaino) + (tavarat/palvelut, deflatoitu)
+ (pääoman kuluminen)
Kokonaistuottavuuden kasvu = laatukorjatun suoriteindeksin %-muutos
− panosindeksin %-muutos
Työstetty esimerkki
Havainnollistava NHS:n akuuttisektorin tuottavuuslaskelma (rakenne noudattaa ONS:n menetelmää):
Vuosi 1: suoritevolyymi-indeksi = 100,0 (perusvuosi), panosindeksi = 100,0
→ tuottavuusindeksi = 100,0
Vuosi 2: toimintavolyymi kasvaa 3,0 % (enemmän leikkauksia, enemmän vastaanottoja)
mutta keskimääräinen odotusaika huononee, soveltaen laatukorjausalennusta −1,0 %
Laatukorjattu suoriteindeksi = 100 × 1,030 × 0,990 = 101,97
Panokset kasvavat: henkilöstömäärät +4,0 %, muut kustannukset (deflatoitu) +1,5 %,
painotettu panosindeksi = 100 × 1,032 = 103,2
Tuottavuuden kasvu = (101,97 / 100 − 1) − (103,2 / 100 − 1)
= 1,97 % − 3,2 % = −1,23 prosenttiyksikköä
Tulkinta: toiminta kasvoi, mutta panokset kasvoivat nopeammin ja laatu heikkeni
hieman, joten tuottavuus — suorite panosyksikköä kohti — laski vaikka
"enemmän hoitoa toimitettiin."
Tämä on täsmälleen se kaava, jonka ONS:n julkaisut ovat toistuvasti raportoineet NHS:n osista pandemian jälkeen: nouseva meno ja nouseva raakatoiminta rinnakkain laskevan mitatun tuottavuuden kanssa, kun sekä laatukorjaus että panosten kasvu on otettu huomioon.
Yhteys ohjelmistotekniikkaan
Julkisten palvelujen tuottavuus on insinöörituottavuuskeskustelujen väestötason vastine (toimitetut tarinapisteet vs. DORA-mittarit vs. virtausmittarit): raakaläpimeno ilman laatukorjausta on sairaalassa täsmälleen yhtä harhaanjohtavaa kuin "toimitetut koodirivit" ohjelmistotiimissä. Ministeriöille suorituskykydataputkia rakentavien tiimien tulisi käsitellä laatukorjausta ensiluokkaisena, versioituna muunnosvaiheena, ei alaviitteenä — koska ONS:n oma uskottavuus nojaa siihen, että korjaus on läpinäkyvä, toistettava ja tarkistettu paremman laatudatan saapuessa (ONS tarkistaa aiempien vuosien tuottavuusarvioita, kun taustalla oleva laatudata — esim. eloonjäämisluvut — viimeistellään, joten mikä tahansa näitä tilastoja kuluttava alavirran järjestelmä on osattava käsitellä takautuvat tarkistukset, ei vain lisätä uusia jaksoja). Se leikkaa myös suoraan aiheita omistamisen kokonaiskustannus ja tekoälyn tuottavuus julkisella sektorilla: järjestelmä, joka lisää raakatoiminnan volyymiä parantamatta tai ylläpitämättä laatua, ei ONS:n oman määritelmän mukaan ole tuottavuusparannus.
Sudenkuopat
- Panosten kasvun käsitteleminen tuottavuuden kasvuna: enemmän henkilöstöä rahoittava suurempi meno tuottaa enemmän toimintaa, ei enemmän tuottavuutta, ellei suorite panosyksikköä kohti myös nouse — nämä sekoitetaan rutiininomaisesti poliittisessa kommentoinnissa.
- Laatukorjauksen täysi sivuuttaminen: pelkästä raakatoimintamäärästä rakennettu suoriteindeksi näyttää "tuottavuushyötyjä" siitä, että tehdään enemmän jotain arvoltaan tai laadultaan alhaisempaa; ONS:n laatukorjaus on olemassa nimenomaan tämän havaitsemiseksi.
- Tuottavuusindeksien vertailu osa-alojen välillä ilman menetelmäversioiden täsmäämistä: terveydenhuollon, koulutuksen ja poliisitoimen tuottavuus on rakennettu eri toiminta- ja laatudatalähteistä eri tarkistussykleillä — naiivi sektorien välinen vertailu vertaa yhteensopimattomia instrumentteja.
- Yhden vuoden tuottavuuslaskun lukeminen pysyvänä trendinä: pandemia-ajan ja sen jälkeiset tuottavuusluvut ovat osoittaneet merkittävää vuosivaihtelua, kun laatudata (esim. jonotuslistat, elektiivisen hoidon elpyminen) itsessään on muuttunut; ONS varoittaa johdonmukaisesti yksittäisten vuosien liikkeiden yliampuvasta tulkinnasta.
Lähteet
- Office for National Statistics, "Public Service Productivity" -sarja. https://www.ons.gov.uk/economy/economicoutputandproductivity/publicservicesproductivity
- Office for National Statistics, "Public Service Productivity: Total, UK — Sources and Methods." https://www.ons.gov.uk/economy/economicoutputandproductivity/publicservicesproductivity