Julkisen arvon perusteet
- Julkinen arvo — Mark Mooren strateginen kolmio: legitimiteetti, tehtävä ja toiminnallinen kyvykkyys julkisen arvon testinä
- Rahalle vastine (VFM) — Taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus — ja kiistanalainen neljäs E, oikeudenmukaisuus
- Vaihtoehtoiskustannus julkisissa menoissa — Jokainen ministeriön käyttämä punta on punta, jota ei käytetä seuraavaksi parhaaseen ohjelmaan
- Sosiaalinen diskonttokorko — Green Bookin laskeva diskonttokorko ja miksi 3,5 %:sta tuli elävä poliittinen kysymys
- Jakaumapainotus — Miksi punta on arvokkaampi köyhälle kotitaloudelle — ja miten Green Book arvottaa sen
- Lisäisyys ja hukkavaikutus — Olisiko se tapahtunut joka tapauksessa? Kysymys, joka tyhjentää useimmat vaikutusväitteet
- Syrjäyttäminen ja kohdentaminen — Kun sinun voittosi on jonkun toisen tappio, ja kun se ei ole kokonaan sinun
- Kontrafaktuaalianalyysi — Ei kontrafaktuaalia, ei näyttöä — interventiottoman maailman rakentaminen
Taloudellinen arviointi valtionhallinnossa
- Green Book -arviointi (viiden tapauksen malli) — HM Treasuryn viiden tapauksen malli: strateginen, taloudellinen, kaupallinen, rahoituksellinen ja johtamistapaus
- Yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi (SCBA) — Kaiken muuntaminen rahaksi, mukaan lukien se, mitä markkinat eivät ole koskaan hinnoitelleet
- Kustannusvaikuttavuusanalyysi julkishallinnossa — Kustannus tulosyksikköä kohti, kun tuloksia ei voi rehellisesti rahamääräistää
- Monikriteerinen päätösanalyysi (MCDA) — Vaihtoehtojen pisteyttäminen painotettuja kriteereitä vastaan, kun yksittäinen mittari kätkisi vaihtokaupat
- Hyvinvoinnin arvottaminen (WELLBY) — WELLBY ja hyvinvointikorjaus: politiikan arvottaminen elämäntyytyväisyysyksiköissä
- Ilmaistujen preferenssien arvottaminen — Ihmisiltä kysyminen, kuinka paljon he maksaisivat — ehdollinen arvottaminen ja sen uskottavuusongelma
- Paljastettujen preferenssien arvottaminen — Arvon päättely siitä, mitä ihmiset todella tekevät, hedonisesta hinnoittelusta matkakustannusmenetelmiin
- Varjohinnoittelu — Sen arvottaminen, jolla ei ole markkinahintaa: hiili, aika ja ei-kaupattavat hyödykkeet
Yhteiskunnallinen arvo ja vaikutusten mittaus
- Yhteiskunnallinen sijoitetun pääoman tuotto (SROI) — SROI-suhde ja kuri, joka estää sitä muuttumasta markkinointiluvuksi
- Muutosteoria — Syy-seuraus-ketjun kartoitus toiminnasta pitkän aikavälin tulokseen ennen minkään mittaamista
- Logiikkamalli — Panokset, toiminnot, suoritteet, tulokset, vaikutus — ohjelman vastuullisuuden runko
- Tulokset vs. suoritteet — Miksi "500 ihmistä osallistui" ja "500 ihmisen elämä parani" eivät ole sama väite
- Yhteiskunnallisen arvon laki (Social Value Act) — Ison-Britannian vuoden 2012 velvoite ottaa yhteiskunnallinen arvo huomioon julkisissa hankinnoissa
- Yksikkökustannustietokannat — HACT:n Social Value Bank ja Global Value Exchange: valmiiksi arvotetut korvikkeet, jotta kenenkään ei tarvitse aloittaa tyhjästä
- Vaikuttavuuden arviointimenetelmät — RCT, differences-in-differences ja propensiteettipisteiden vakiointi politiikalle, jota ei voi testata laboratoriossa
- Vaikuttavuusarviointi vs. prosessiarviointi — Toimiko se, ja toimitettiinko se suunnitellusti — kaksi eri kysymystä, kaksi eri menetelmää
Valtionhallinnon suorituskyky- ja toimitusmittarit
- Julkisen sektorin suorituskykymittarit (KPI) — Goodhartin lain kestävien mittareiden valinta
- Julkisen arvon tuloskortti — Kaplanin ja Nortonin tasapainotetun tuloskortin mukauttaminen tehtävälle, joka ei ole voitto
- Tuloksiin perustuva vastuullisuus — Mark Friedmanin tulosvastuullisuus: väestötulokset vs. suorituskykyvastuullisuus
- Tulosperusteinen maksu ja yhteiskunnalliset vaikuttavuusobligaatiot — Tuloksista maksaminen, ei toiminnasta — ja miksi kannustinsuunnittelu on koko peli
- Julkisten palvelujen tuottavuus — Tuotoksen mittaaminen palveluille, joilla ei ole markkinahintaa, ONS:n menetelmästä lähtien
- Kansalaistyytyväisyysmittarit — Nettotyytyväisyys, luottamuskyselyt ja kuilu palvelun laadun ja koetun arvon välillä
- Palvelustandardit ja transaktiomittarit — GOV.UK-tyyliset palvelustandardit: suoritusaste, kustannus transaktiota kohti, digitaalinen käyttöönotto
- Luottamus- ja legitimiteettimittarit — Miksi legitimiteetti on yksi Mooren kolmesta testistä ja miten hallitukset yrittävät mitata sitä
Yhteiskunnallisen sektorin ja hyväntekeväisyyden mittarit
- Kustannus tulosta kohti — Hyväntekeväisyysjärjestön yksikkötalous: kustannus aidosti autettua henkilöä kohti, ei tavoitettua henkilöä kohti
- Kustannus edunsaajaa kohti — Kustannus tulosta kohti -mittarin karkeampi, nopeampi serkku ja miksi rahoittajat yhä pyytävät sitä
- Yhdistetty arvo — Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristötuotto yhtenä, erottamattomana lopputuloksena
- Tehokkaan altruismin kustannusvaikuttavuus — GiveWell-tyylinen kustannus pelastettua henkeä kohti -ajattelu ja sen QALY-muotoiset esi-isät
- Hyväntekeväisyysjärjestön yleiskustannussuhde — Miksi "kuinka paljon menee hallintoon" on väärä kysymys ja miksi rahoittajat silti kysyvät sitä
- Lahjoittajan sijoitetun pääoman tuotto — Mitä lahjoittaja todella saa vastineeksi ja miksi se ei ole hyväntekeväisyysjärjestön ROI
- Avustustulosten raportointi (IRIS+) — IRIS+-mittarit ja sen standardointi, mitä rahoittajat pyytävät avustuksensaajia raportoimaan
- Vapaaehtoistyön ajan arvo — Palkattoman työn hinnoittelu ilman sen mitätöintiä tai paisuttamista
Julkinen arvo digitaalisessa hallinnossa
- Digitaalisen palvelun standardi — GOV.UK:n suunnitteluperiaatteet ja palvelun arviointi julkisen arvon porttina
- Kustannus transaktiota kohti — Digitaalisen kanavan otsikkotalous ja sen yleisin kirjanpitotemppu
- Kanavasiirtymän säästöt — Mitä puhelinlinjalle ja palvelutiskille todella tapahtuu, kun palvelu siirtyy verkkoon
- Digitaalinen osallisuus — Avustettu digitaalinen, digitaalinen kuilu ja menetetty arvo, kun "digital by default" sulkee ihmisiä ulos
- Valtio alustana — Jaetut komponentit julkisena infrastruktuurina: GOV.UK Notify, Pay ja uudelleenkäytön talous
- Avoimen datan arvo — Hinnattoman datan arvottaminen McKinseyn arvioista aineistokohtaisiin tapaustutkimuksiin
- Julkisen sektorin kyberturvallisuuden arvo — Riskinvähennyksen hinnoittelu kansalaisdatalle, joka paljastuisi tapauksessa
- Tekoälyn arvo valtionhallinnossa — Tekoälyn käyttöönoton arviointi julkisissa palveluissa samalla rahalle vastine -mittapuulla kuin kaikki muu
Hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnalliset mittarit
- Bruttokansantuotteen (BKT) vaihtoehdot — Genuine Progress Indicator, Gross National Happiness ja BKT:n tunnetut sokeat pisteet
- Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) — Elinajanodote, koulutus ja tulo tiivistettynä yhdeksi luvuksi — ja mitä se tasoittaa
- Moniulotteisen köyhyyden indeksi (MPI) — Puutteiden laskeminen, ei vain tulojen, terveydessä, koulutuksessa ja elintasossa
- Hyvinvoinnilla korjatut elinvuodet (WELLBY) — WELLBY: QALY-muotoinen yksikkö politiikalle, jonka valuutta on elämäntyytyväisyys, ei terveys
- Moniulotteisen puutteellisuuden indeksi (IMD) — Englannin pienalueiden puutteellisuussijoitus ja miten se ohjaa rahoitusta ja huomiota
- Sosiaalisen pääoman mittarit — Luottamus, verkostot ja kansalaisosallistuminen taloudellisena voimavarana ilman pääkirjariviä
- Luonnonpääoman kirjanpito — Ympäristön asettaminen taseeseen, Ison-Britannian 25 Year Environment Planista lähtien
- Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja kestävyysdiskonttaus — Miksi mikä tahansa positiivinen diskonttokorko voi pyyhkiä kaukaisen tulevaisuuden pois analyysistä
Yhteys ohjelmistotekniikkaan ja digitaaliseen toimitukseen
- Viivästymisen kustannus julkisissa ohjelmissa — £/viikko tai WELLBY:tä/viikko toimittamatta — keskeinen siltamittari, tuotu terveystaloustieteestä
- DORA-mittarit julkiselle arvolle — Toimituksen suorituskykymittarit käännettynä julkisen sektorin vastuullisuuden kielelle
- Virtausmittarit valtionhallinnon toimituksessa — Littlen laki, WIP ja virtaustehokkuus sovellettuna tapausjonoon sprinttitaulun sijaan
- Tekninen velka julkisen arvon rapautumisena — Pääoma ja korko, sekä perintöjulkisen järjestelmän kroonisen taudin taloustiede
- Omistamisen kokonaiskustannus valtionhallinnon tietotekniikassa (TCO) — Ylläpito on 50–80 % laskusta; naiivi hankintahinta on virhe julkisen sektorin IT:ssä
- Rakenna vs. osta julkishallinnossa — Riskikorjattu vertailu hinnoitellulla viivetermillä pääosin ostavalle sektorille
- Hyötyjen toteutuminen — Sen auditointi, toteutuivatko liiketoimintaperustelun ennustetut hyödyt todella käyttöönoton jälkeen
- Tekoälyn tuottavuus julkisella sektorilla — Mitä tekoälykehittäjätuottavuuden näyttöpohja tarkoittaa julkisen sektorin insinööritiimeille